Taustaa: Islantilainen datakeskusyhtiö atNorth ilmoitti joulukuussa 2023 aikovansa rakentaa Kouvolan Ummeljoelle suuren kokoluokan datakeskuksen. Datakeskuksen arvioitu kapasiteetti on ensimmäisessä vaiheessa noin 60Mw ja toisessa vaiheessa jopa satoja megawatteja. Investoinnin kokonaisarvoksi on arvioitu 1-2mrd. euroa ja ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua vuoden 2025 loppupuolella, aikatauluun vaikuttaa toki moni asia. Rakennuslupa on parhaillaan hakuprosessissa. Datakeskuksen arvioidaan työllistävän varsinkin rakennusvaiheessa satoja ihmisiä, mutta tuovan myös pysyviä työpaikkoja alueelle sekä suoraan, että epäsuorasti alihankkijoiden kautta.
atNorth ja Kouvolan kaupunki järjestivät 10.4. 2024 Myllykosken Seuratalolla asukasillan Ummeljoelle rakennettavan datakeskuksen tiimoilta. Paikalla asiaa avaamassa olivat Kouvolan kaupungin tekninen johtaja Hannu Tylli ja rakennusvalvontapäällikkö Risto Mikkola sekä atNorth- yhtiöstä toimitusjohtaja Eyjolfur Magnus Kristinsson sekä Suomen henkilöstöä. Olin paikalla seuraamassa asukasiltaa erityisesti ympäristönäkökulmasta, mutta myös muuten kiinnostuneena alueen asukkaana. Yhtiön edustajat kertoivat, että Ummeljoen datakeskus on toistaiseksi heidän suurin hankkeensa ja koko yhtiölle äärimmäisen tärkeä.
Tilaisuudessa nousi esiin, että yritys ottaa ympäristönäkökulmia vahvasti huomioon toiminnassaan. Heidän kestävän kehityksen toimintamallinsa jakautuu neljään pääkohtaan: ilmasto (climate), kiertotalous (circularity), yhteisö (community) sekä tinkimättömyys (integrity).
Ilmastovaikutukset pyritään minimoimaan ja yrityksen edustajien mukaan tavoite on nollapäästöisyys. Tätä tavoitellaan mm. käyttämällä ainoastaan uusiutuvilla lähteillä tuotettua energiaa ja tehokkaalla lauhdelämmön hyödyntämisellä. Lauhdelämmön määrä on tämän kokoluokan keskuksessa valtava, ja se tulee hyödyttämään koko kaupungin kaukolämpöverkossa olevia talouksia.
Kiertotalouden periaatteita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ja pyritään tuotettavan jätteen määrän minimoimiseen.
Ympäröivä yhteisö otetaan huomioon eri tavoilla, joista lauhdelämmön päätyminen alueen kotien lämmittämiseen on yksi. Työvoimaa niin rakentamisvaiheessa kuin pysyvästi halutaan rekrytoida lähialueilta. Kymijoen rannassa kulkevaa luontopolkua ja muuta virkistyskäytössä olevaa aluetta ei aidoiteta alueen tontin sisäpuolelle, vaan se pysyy asukkaiden käytössä jatkossakin. Rakenteita sulautetaan ympäristöön viherseinillä ja viherkatoilla, ja puita kaadetaan harkiten.
Tinkimättömyys näkyy kaikessa yhtiön toiminnassa. Heidän omien sanojensa mukaan he haluavat olla innovoimassa, kehittämässä ja luomassa päästötöntä tulevaisuutta.
Tilaisuudessa annettiin mahdollisuus myös yleisökysymyksille. Ymmärrettävästi moni kysymyksistä käsitteli yhtiön työllisyys- ja talousvaikutuksia, mutta myös ympäristönäkökulmia koskevia kysymyksiä esitettiin. Keskus ei aiheuta merkittäviä määriä huminaa tai valosaastetta. Se ei myöskään käytä Kymijoen vettä eikä päästä jokeen mitään, vaan keskuksen toimintaprosessi toteutuu suljetussa kierrossa. Tai kuten yrityksen edustaja itse totesi, ”ainoa jätevesi keskuksesta syntyy siitä, kun työntekijät vetävät vessan”.
Kouvolan seutu ja koko Kymenlaakso ovat kärsineet erittäin pahasti metsäteollisuuden vähenemisestä. Se on aiheuttanut työttömyyttä ja väestömäärän laskua sekä inhimillistä pahoinvointia. Tämän kokoluokan investoinnin saaminen kaupunkiin on erittäin tervetullut asia taloudellisesta näkökulmasta, mutta mikäli ympäristönäkökulma otetaan huomioon siten kuin asukasillassa luvattiin, myös erinomainen esimerkki siitä, miten suuria investointeja voidaan tehdä ympäristönäkökulma edellä.
Katja Ääpälä, Kouvolan Vihreiden hallituksen jäsen