Viime vuoden lopussa saivat valkealalaiset koulutulokkaiden vanhemmat viestin, jossa kerrottiin Valkealan koulutulokkaiden määrän olevan poikkeuksellisen pieni Jokela-Niinistön alueella. Tämän perusteella kaupunki on tehty päätökset koulutulokkaiden 2025 lähikouluista. Tulokkaista on päätetty muodostaa yksi luokka Niinistöön sekä kaksi luokkaa Valkealan yhtenäiskouluun. Jokelan toimipisteeseen ei ensimmäistä luokkaa muodosteta ollenkaan.
Totuus alkoi avautua, kun lähikoulupäätökset julkaistiin. Kymmenisen lasta Lautarosta sekä kymmenisen lasta Koivurannasta sijoitettiin Valkealan yhtenäiskouluun. Koululuokallinen lapsia, joilla on koulu tai jopa sen molemmat toimipisteet alle kolmen kilometrin kulkumatkan päässä, joutuu siis koulukuljetusten piiriin. Räikeimmässä tapauksessa lähimpään kouluun voi olla alle kilometrin matka! Lautarosta taas yhtenäiskoulu voi olla vasta 4. lähin koulu, Jokela-Niinistön koulun Jokelan ja Niinistön toimipisteiden sekä Mansikkamäen koulun jälkeen.
Voinemme todeta, että saamamme viestin ensimmäinen lause ei pidä paikkaansa: koulutulokkaista on pulaa Valkealan yhtenäiskoulun alueella, jolloin Jokela-Niinistön alueen lapset kuljetetaan paikkaamaan tätä vajetta. Esimakua tästä on saatu Koivurannassa jo syksystä 2023, jolloin koulutulokkaat myös ohjattiin koulukuljetuksin yhtenäiskouluun. Miksei kahta ensimmäistä luokkaa perusteta yhtenäiskoulun sijaan Jokela-Niinistön kouluun? Miksi lähikoulupäätöksiä ohjaa pelkkä koulupolitiikka, eikä lasten ja perheiden hyvinvointi tai asuinalueiden houkuttelevuus.
On vaikea nähdä, kuinka kaupungin strategian kasvukärki, lapset ja nuoret, on huomioitu päätöksessä. Moni lapsiperhe on voinut valita asuinpaikkansa nimenomaan koulupäätöksiä ajatellen. Jokela-Niinistön postialue on ollut muuttovoittoinen, mutta tämä ei ainakaan ole tapa, jolla alueen houkuttelevuutta ylläpidetään ja uuden kaavoituksen synnyttämiä tontteja täytetään. Mielestäni kaupunki osoittaa päätöksellään olevansa välittämättä asukkaidensa muuttoliikkeen antamasta äänestä.
Myös YK:n lasten oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsia koskevissa päätöksissä harkitaan ensisijaisesti lapsen etua. Onko näitä kyseisiä lähikoulupäätöksiä tehdessä todella harkittu lapsen etua? Onko tehty vaikutusten ennakkoarviointia tai jo yhtenäiskouluun kuskattavien osalta seuranta-arviointia? Kouvola on esimerkiksi jo vuosia ollut mukana Liikkuva lapsuus -hankkeessa. Kuinka koulumatkojen motorisointi tukee tämän hankkeen toteutusta, ja edelleen lasten sekä koko perheen hyvinvointia? Entä kuinka turvallista noin kymmenen 6–7-vuotiaan on odottaa bussia valtatie 15:n varrella? Miten pitkiksi lasten päivät venyvät? Miten sisarusten eri kouluissa oleminen vaikuttaa lapsiin?
Vuonna 2024 valmistuneen Valkealan monitoimitalon kerrotaan tarjoavan laadukasta opetusta esteettömässä, terveessä ja modernissa ympäristössä sekä vastaavan tulevaisuuden tarpeisiin. Mitä tehdään, kun koulu ei vastaakaan tulevaisuuden tarpeisiin ilman, että lapset kuljetetaan sinne useiden kilometrien päästä? Jos uusi koulu on aikoinaan mitoitettu väärin, kuinka monen lapsen tästä päätöksestä tulee kärsiä? Kun aiemmin koulut ovat tyhjentyneet oppilaiden puutteen vuoksi, tyhjenevätkö seuraavaksi koulut, koska oppilaat kuljetetaan mieluummin suuriin yhtenäiskouluihin? Toivottavasti vielä avoimissa vastaavissa hankkeissa pysähdytään miettimään tarkemmin, rakennetaanko uusi koulu oikean kokoisena, täten oikean hintaisena ja mikä tärkeintä, oikealle paikalle.
Reeta Lind
Kirjoittaja on Kouvolan Vihreiden jäsen ja koulutulokkaan vanhempi